Herätykseen riittää, kun nämä muutamat kristityt sitoutuvat yhteen ja yhdessä rukoilemaan herätystä niin kauan kuin Jumala avaa taivaat ja astuu alas. R.A. Torrey
Torrey viittaa sekä yhteyteen että sinnikkyyteen. Näistä keskityn nyt yhteyden ajatukseen.
Viime syksynä kirjoitin Epäaitouden koukeroista lainaten kiisteltyä julistajaa Kenneth Copelandia todeten, että vaikka olisimme Copelandin opetuksesta eri mieltä, voinemme yhtyä seuraavaan ajatukseen:
Katsoessamme Kristuksen ruumista osissaan – yksittäisissä uskovissa ja heidän keskinäisissä suhteissaan, perheissä, kirkoissa ja yhteisöissä, yms. – ja tämän ruumiin kokonaisuutta, näemme yhden syyn Kristuksen ruumiin heikkouteen – sen, että hukkaamme voimiamme toisarvoisessa sen sijaan, että rukoilisimme yhdestä mielestä ja sydämestä.
–
“Jos me vain lopetaisimme taistelemisen toisiamme VASTAAN – ja sen sijaan, että hukkaamme voimiamme hyödyttömissä kahinoissa – keskittyisimme rukoilemaan toistemme KANSSA, meidän perheemme (seurakuntamme, kirkkomme) olisivat “POWER HOUSES” (VOIMAN TALOJA) – täynnä Herran voimaa.”
Kirjoituksessani pureudun itseäni kovasti murehduttaneeseen ilmiöön, suoranaiseen kaksinaismoraaliin, jossa omaa kylkeä yritetään kiillottaa mustaamalla luoduilla mielikuvilla toisen kylki:
Samaan aikaan samaiset puhujat usein kovaan ääneen varoittava pahan puhumisesta ja parjauskampanjasta – mutta onko kukaan huomannut, KUKA/KETKÄ tuota parjauskampanjaa oikeasti tekevät? Jos he nimittävät keskuudestaan lähteneitä tai jo valmiiksi yhteisöjensä ulkopuolella olevai “uskosta osattomiksi”, “saatanan kätyreiksi”, “käärmeiksi”, ylpeiksi, uskonnollisiksi, demonisoiduiksi, hengettömiksi ja ties miksi (suoraan ja kuvottavasti rivien välistä), eikö tuo ole ihan juuri tuota “ihtejjään”, pahan puhumista?
Tuollaisen ”ihtejjään” täynnä olevan ilmapiirin keskellä on pikemminkin kyräily ja kilpailu kuin (Jumalan) kirkkaus ja herätys. Kun tuollaisen kyräilyn ja kilpailun perustalle yritetään rakentaa missioita, aktioita tai (esi)rukousta, yritys hajoaa omaan mahdottomuuteensa. Hajanaisista aineksista ei löydy tarvittavaa yhteyttä pitkäkestoiseen yhteen hiileen puhaltamisesta ja sinnikkäästä päämäärätietoisesta rukouksesta puhumattakaan. Taivas ei avaudu eikä Jumala astu alas ennen syvälle käyvää parannusta, jossa luovutaan toisen kyljen mustaamisesta ja ”ihtesä” nostamisesta siitä yksinkertaisesta syystä, että Herra ei mielisty moiseen mielenlaatuun.
Avaintekijöitä 