Onko usko uusi tapa ansaita rahaa?

Onko usko uusi tapa ansaita rahaa? – Kysymys, jota ei pitäisi tarvita edes kysyä, kun kyse on Jeesuksen opetukseen perustuvasta kristinuskosta.

Suora seuraus

Minulle sanat puhuvat vahvaa kieltä siitä, mikä saa aikaan lainaamani jakeen mukaisen muutoksen, mikä saa meidät nousemaan ja loistamaan: Jumalan – ja kaiken sen, mitä Hän on ja edustaa – ilmestyminen, jopa esiin murtautuminen elämäämme/elämässämme.

Enemmän kuin fysiikkaa

Luin tuttuun tapaan urakalla Blogitaivas -blogia. Huomioni kiintyi T.A. Laakson kirjoitukseen Tekoja vai mytologista filosofiaa, joka alkoi kuvauksella alkavasta syysflunssasta. Ehkä huomioni blogilistassa osui juuri tuohon kirjoitukseen sen vuoksi, että syysflunssa on näyttänyt tekevän asuinsijansa minuunkin. Lenkkeily jäi haaveeksi – samoin tarttuminen blogihaasteen horisonttitarinaan (horisontti oli harmaa ja itsellä olo sellainen, että kamera pysyi kotona).JatkaJatka lukemista ”Enemmän kuin fysiikkaa”

Viikon nosto – Suurempi kuin sydämeni

”– tässä löydössä olen omassa sisikunnassani saanut suuren levon vuosien suorituksen vastapainoksi. Elämä Kristuksessa hymyilee syksyn harmauden ja hyytävyyden keskellä.”

Weekly Photo Challenge: The Hue of You

Valokuvauksen myötä olen uudestaan astunut värien maailmaan. Olen vaikuttunut kauneuden äärellä, jonka kamera pystyy tallentamaan usein vain osittain. By photographing I have stepped once more to the world of colours. I have impressed by the beauty around me, the beauty which a camera may only partially save. — At least once a week I willJatkaJatka lukemista ”Weekly Photo Challenge: The Hue of You”

Sopivasti särmää

Ei niin, että sanani olisivat vähissä. Joskus vanhoissa kirjoituksissa on tullut asia sanottua kumman selkeäsi. Tässä niistä muutamia: ”– Maailman kauneimmissa timanteissa on särmää kerrakseen. Siksi ne häikäisevät. Ympäripyöreä timantti – se ei olisi minkään näköinen! Yritämme tehdä uskostamme liian usein ympäripyöreää. Kun joku tarttuu särmään ja kysyy: ´Sanoitko noin?´, otamme monta askelta taaksepäin jaJatkaJatka lukemista ”Sopivasti särmää”

Kumman uskon edustus?

Vastottain Kotimaa -lehden pakinassa kysyttiin valintojen perään: Kumpaa haluamme edustaa – olla enkeleitä helvetissä vai paholaisia paratiisissa. Kärjekäs ja kärjistävä kysymyksenasettelu vie tiukalle. Kirjoittaja otti esimerkin koulumaailmasta – siitä, kuinka usein pääsee vähemmällä, kun asettuu kiusaajan puolelle. Kiusaajan puolelle asettuminen ei mielestäni ole pelkästään sitä, että itse kiusaa vaan myös sitä, että vaikenee tiukan paikanJatkaJatka lukemista ”Kumman uskon edustus?”

Todennäköisyydet toisinpäin

Tänään on ollut harmaata ja satanut monen viikon edestä. Tuulikin on tuivertanut syksyisesti – vaikka periaatteessa on ollut lämmintä. Arkisen ihmeen päivääni toi seuraava episodi: ”Onnistuin” pudottamaan auton avaimen vaahteran alle, joka oli juuri pudottanut melkein kaikki lehtensä. Aikaa työpalaverin alkuun oli vajaa 5 minuuttia. Avaimen löytäminen ajoissa tuntui mahdottomalta. Silti ei auttanut kuin etsiäJatkaJatka lukemista ”Todennäköisyydet toisinpäin”

Epäaitouden koukeroista – Kun Kristuksen ruumis taistelee itseään vastaan (osa 2)

Törmäsin toiseenkin viime joulukuulta olevaan kirjoitukseeni, jossa lainaan Kenneth Copelandia seuraavin eväin: Voit olla eri mieltä Copelandin opetuksista, mutta toivon, että kuitenkin olet kanssani yhtä mieltä seuraavasta: Katsoessamme Kristuksen ruumista osissaan – yksittäisissä uskovissa ja heidän keskinäisissä suhteissaan, perheissä, kirkoissa ja yhteisöissä, yms. – ja tämän ruumiin kokonaisuutta, näemme yhden syyn Kristuksen ruumiin heikkouteen –JatkaJatka lukemista ”Epäaitouden koukeroista – Kun Kristuksen ruumis taistelee itseään vastaan (osa 2)”

Epäaitouden koukeroista – Kun puhumme toista, mitä olemme (osa 1)

Viime joulukuussa kirjoittamassani kirjoituksessa Rusinat pullasta https://pauliinakuikka.wordpress.com/2012/12/29/rusinat-pullasta/ viittasin henkilöihin, jotka hengellisessä elämässään havittelevat kruunua, mutta eivät suostu ristiin. Väkisinkin tästä seuraa toispuoleinen, vääristynyt, epäaito usko(nnollisuus). Pullaa ei voi syödä kokonaan enempää poimimalla siitä rusinoita kuin jättämällä rusinoitakaan sikseen. Jos väitämme syöneemme koko pullan, ja se vehnäpuoli on lautasella, emme puhu totta. Samaan tapaan emme puhuJatkaJatka lukemista ”Epäaitouden koukeroista – Kun puhumme toista, mitä olemme (osa 1)”